Edellisen päivän virheen liian myöhäisestä lähtöajasta korjasimme menemällä tällä kertaa n. 46 min aikaisemmin, joten aikaa oli siis riittävästi.. minkäs teet kun uni aamuisin on parhaimmillaan. Lauttamatkan alkuun nautiskelimme Sydneyn oopperatalon kaksi muuta kanttia, mitä ei vielä oltu nähty. Kuviakin yritettiin ottaa, mutta joku saksalainen ystävämme halusi tunkea jatkuvasti eteen. Kaupungin silhuetti oli myös näyttävämpi mereltä katsottuna.
Tällä kertaa Kirsikan sitkeys opiskelijakortin vilauttelussa palkittiin, pääsymaksusta pompsahti heti kymppi alennusta. Tähtäimessä oli ottaa monia kivoja karvaturrikuvia, parhaimmillaan jopa niin että olisimme saaneet Australian maskotin olkapäillemme nukkumaan. Tottakai siitä huvista olisi yllättäen saanut taas maksaa lähes toisen sisäänpääsymaksun verran, eikä koala olisi ollut lähimaillakaan ainakaan meidän hartioita.
Pääsimme kuitenkin paijaamaan kenguruita ja vallabeja, joista meille eläkeläinen vapaaehtoistyöntekijä olisi kertonut vaikka koko päivän, hauska täti! Etukäteen meillä oli pienoinen pelko selkäpiissä kenguruiden potkuvoimasta, mutta onneksi nämä olivat niin unisia ja ilmeisen hyvin ravittuja, etteivät jaksaneet riitaa haastaa. Kuulemma urokset, parhaimmillaan kooltaan jopa kaksinkertaisia näihin tarhanaaraisiin verrattuna, ovat ärhäkämpiä pullistelijoita.
Toki näimme myös paljon muita perinteisiä eläintarhan asukkeja, kuten ronsut, papukaijat, kilpparit ja tottakai suuren suosikkimme hipon.. vai mikä se nyt taas olikaan.
Sen verran voimme kuitenkin paljastaa että täällä pallon toisella puolella ei kaikki ole väärinpäin, bambi näyttää täälläkin ihan bambilta ja kukko kiekuu samalla tavalla, vaikka joku voisi luulla näistäkin, että esimerkiksi bambilla on ruskeat pilkut valkoisella pohjalla tai kukon sanovan ”Kiekukukkkooooooo!”
Eläimellisen hauska tiistai meillä, toivottavasti teilläkin!
*Kirsikka & Jalmari*
*Kirsikka & Jalmari*
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti