Vuonna 2010 ja vähän sitä ennenkin.

Täällä on jo ajat sitten heräilty uuteen vuoteen, mukavasti on sujunut ainakin tähän asti!
Eilistä päivää varjosti hieman ikävät uutiset Suomen kamaralta. Järkyttävää, ei tässä muuta osaa sanoa. Siellä olis voinut taas olla kuka tahansa luotien tiellä..

Joka tapauksessa koitimme saada juhlamieltä irti kotosalla pulloja kilistellen ja hiuksia laitellen. Hyvinhän se onnistuikin, mutta ei silti riennetty vielä ensimmäisiä tulituksia katsomaan, jotka oli suunnattu kai lapsiperheille, jotka jo puolenyön aikaan kuorsaavat nenää irti päästä.

Iltaan kuuluvien kuvaussessioiden jälkeen suuntasimme kaupungille tutkimaan mikä olis niinkun Brisbanen se paikka. Ihmiset tuntui viihtyvän varsinkin joenvarsikuppiloissa ja arvokkaan näköisisissä ruokaravintoloissa parhaimpiinsa pukeutuneena. Kansa oli juhlamielellä, mutta minkäänlaista öykkäröintiä ei omiin silmiimme sattunut. Sitä vastoin ihmiset huikkailivat toisilleen, myös meille, hyvää uutta vuotta, joka meidän mielestä olikin tosi mukavaa.

The paikka tuntuu täällä olevan joen toisella puolella sijaitseva South Bank, joka oli täyttynyt väkijoukosta jo hyvissä ajoin päivällä. Sinne suuntasimmekin ja väkeä alkoi olemaan jo mukavasti ympärillä. Toiset juhlamekoissa ja puvuissa, toiset vaan shortsimeiningillä. Olihan lämpötilakin aivan lähellä kolmeekymmentä vielä yölläkin. Päätettiin sitten Jalmarin kanssa olla rynnimättä pahimpaan tungokseen ja järkeiltiin, että sillalta saisi varmasti kivoja kuvia. Siellä oli ihmiset varanneet paikkoja itselleen jo aikapäiviä sitten, mutta saatiin tuikattua itsemme hyville apajille kaiteen viereen.

Aloimmekin siinä kolmijalkaa asettelemaan, jotta kunnon valokuvat löytäisivät tiensä muiden Brisbane-kuvien jatkoksi. Vaan eipä ollakaan, oli sitten se pieni osanen jäänyt kotiin, jonka tarkoituksena on yhdistää kamera jalustaan, joten jäi sitten nekin kuvat ottamatta. Oli kuitenkin siinä mielentilassa pakko kysyä vieressä seisoneelta pariskunnalta, jotta voisivatko meille pari kuvaa lähettää sähköpostilla, kun niin hienot vehkeet ja kaikki oli mukana. Lupasivatkin ja osoite kirjoitettiin kämmenselkään. Vaan ei tässä liian suuria odotuksia parane kaiketi asetella kuvien saannin suhteen.

Tässä käsivaralta otettuja kuvia.

Tulitukset oli upeet ja tunnelma varsin riehakas näin aussilaiseen tapaan. South Bankiinhan ne ilotulitteet oli suunnattu, joten itse saimme kokea vain sivuprofiilin, mutta kyllä se meille tällä kertaa kelpasi, kun muuten oli hienot puitteet.
Näin vanhoiksi jo tulleina ei baarielämä tänä vuoden viimeisenä päivänä meitä puoleensa vetänyt ja lähdettiinkin pienen pyörimisen jälkeen kotiin soittelemaan Skype puhelua Suomeen. Ehdittiin siinä ihan hyvin höpötellä ja laittaa jo nukkumaankin ennen kuin Suomessa vuoden vaihde oli lähelläkään. On se hassua olla näin kaukana, ihan kuin toisessa maailmassa eri kellon ajassa!

Onnenpotkuja vuodelle 2010!!!!

Kirsikka & Jalmari

ps. Täällä ei olla muuten tajuttu, että jouluna ja uutena vuotena kuuluu laittaa telkkari tukkoon elokuvista, jotta niitä voi sitten päänsäryissään katsella!!!

Mainosten valtaa, kyllä!

Tykkäätkö sinäkin rakas lukijamme television mainoskatkoista erittäin paljon, vai vielä enemmän. Välillähän tuntuu, että "taasko ne mainokset tulee" ja samat renkutukset siellä soi, millä yritetään kuluttajaraukkaa viedä oikein viimesen päälle. Sarjat ja elokuvat katkeavat inhottavasti kun vaikkapa Simo Vaatehuoneelta yrittää tyrkyttää salihousuja kympillä...

Täällä Aussilassa puolestaan on tämäkin asia edellä Suomea. Eilen illalla nimittäin katselin televisiosta yhtä uusista lempisarjoistani. Tällainen periamerikkalainen sarja kuten tämä Charlie Sheenin tähdittämä 'Two and a half men' on tietenkin valmiiksi naurettu ja kestoltaan noin puoli tuntia. Mutta miten käykään kun katselee elävää kuvaa...

Kellonaika

19.30 päivän jakson kuuluisi alkaa

19.32 se vihdoin alkaa

19.37 tulee ekat mainokset - ALE ALE ALE ALE

19.40 ohjelma jatkuu

19.47 tulee toiset mainokset - ALE ALE ALE ALE

19.50 ohjelma jatkuu

19.56 tulee kolmannet mainokset - ALE ALE ALE ALE

19.59 ohjelma jatkuu

20.02 ohjelma loppuu

Ai että, kyllä täällä kuluttajaa hemmotellaan erilaisilla mainoksilla!

Niin, ja miettikääpä leffan katselua - mainoksia tulee koko leffan ajan n. 8-10 minuutin välein, juuri kun jännä kohtaus on alkamaisillaan tulee mainokset ja ennen kuin kohtaus on saatu loppuun onkin jo seuraavan katkon aika... tai jotain. Mutta tärkeintä on että kansa tietää mitä saa kaupoista halvalla... tai jotain.

Parastahan tietenkin on, että saa käydä useammin jääkaapilla ja nauru- tai jännityshermot saa lepohetken :)

*Jalmari & Kirsikka*

Kylläpä se jaksaa sataa...

Pitääpä vallan laittaa tällainen minipostaus... mistäs muustakaan, suomalaisena small talk -taiturina, kuin säästä.

"Kylläpä se jaksaa sataa" on lähes suomalainen sananlasku, jonka täällä voisi muuttaa muotoon "Kylläpä se jaksaa paistaa". Tosin suomalaisen sanoessa oman sananlaskunsa masentuneesti maristen, lirkuttelee australialainen iloisesti silmät loistaen.

Oikeastaan se miten ihmiset tuosta paisteesta sanoo, alkaa välillä huvittamaankin. Esimerkiksi kämppiksemme, tai ne Kirsikan työpaikan ihanat mummot ja papat, tai lähes kuka tahansa tuntematon samoissa jalankulkijoiden liikennevaloissa, lirkuttelevat sen päivittäin suunnilleen näin:

"Miten uskomaton ja ennen näkemättömän kaunis sää tänään onkaan, niin lämmin, suorastaan taianomaista!"

Ja tuossahan meikäsuomalaista huvittaa se, että täällähän paistaa kesäinen aurinko lähes tulkoon joka päivä, suomalaisella mittakaavalla täällä on 365 päivää kesää ja aurinkoa.

Tosin nyt ihan viime aikoina olemme "joutuneet kestämään" lähes tusinan verran puolipilvisiä, tai sadekuurojen värittämiä päiviä, ja SE on meidän mielestämme ollut kerrassaan ennen kuulumatonta täällä Australiassa :)

puolipilvisiä päiviä ja...

...sadekuurojakin on nähty

Eli aurinkoa näin tekstin välityksellä sinne nietosten ja pimeyden keskelle

*Jalmari ja Kirsikka*

Joulun aikaa lämmössä.

Tällä kertaa joulu sujui entistäkin rennommin. Ei ollut stressiä jouluruuista, tosin ei ole tainnut allekirjoittaneilla olla aikaisemminkaan..
Hotellin ravintola työnsi eteen herkkuja, joten ei tarvinut kun kauhoa menemään.

Sääkin oli meille sopivasti puolipilvinen, joten ulkona pysyi jopa hengissä. Iltaisin käytiin ihastelemassa suurta joulukuusta, josta jo aikaisemminkin kerrottiin. Sieltä löysimme itsemme kuvailemassa muutaman sadan aasialaisen seurassa. Kovasti olivat kiinnostuneita myös meidän kamera-asetuksista.

Kaupunki ei hiljentynyt missään vaiheessa ja moottoritie kävi kuumana koko joulun ajan. Tämä city elää siis pyhistä huolimatta.

Rauhallisia välipäiviä lukijoille ja mukavaa uuden vuoden odotusta!

*Kirsikka ja Jalmari*

Hyvää Joulua!

Niin se vain joulukin tuli tähän maahan kaukaiseen, vaikka matkaan aikanaan lähtiessämme ei sitäkään osannut yhtään edes ajatella, vielä vähemmän ajan myötä kun lämpötila on vain ollut nousussa. Täytyy myöntää että aavistuksen vaikeaa on suomalaisena saada joulufiilistä päälle, kun lämpömittarissa elohopea kipuaa kolmeenkymppiin ja päälle, aurinko paistaa täydeltä terältä aamukuudesta iltakuuteen. Se tuttu pimeys ja mystisyys mikä Suomessa vuoden pimeimpänä aikana myös tekee joulun tunnelmaa ei täällä toteudukaan. Ja tietenkin lumi ja pakkaset, yllättävästi niitä ei ole kuin teennäisenä lisukkeena kauppojen näyteikkunoissa.

Jouluinen fiilis muutenkin kaupungilla on aika minimaalinen, vaikkakin kaupat koristelevat omia tilojaan, ei kaupunkia ole todellakaan ainakaan ylikoristeltu joulun takia. Onneksi sentään kaupungintalon eteen on pystytetty joulukuusi valoineen ja poroineen.

Tämän kuusen valot saavat muuten sähkönsä aurinkoenergiasta, onnistuiskohan Suomessa :)

Jotain on tietenkin tuttuakin joulun tulossa täälläkin, nimittäin ihmisiä vilistää kaupungilla jouluostosten perässä, joita sitten kannetaan kädet väärällään kauppiaiden taputtaessa käsiään kassakoneiden kilahtelun tahtiin. Ja tietenkin joululaulut raikaa kauppojen kovaäänisissä :)

Suomessahan joulua vietetään aattona, täällä vastaava juhlava päivä on itse joulupäivä. Sitä vietetään perheen kesken, ja ruoka on pääosassa. Me viemme suomalaiset varpaamme viettämään joulua hotelliin, nautiskellen ihan vaan omasta seurastamme. Käymme varmaan kuitenkin kaupungilla vähän nuuskimassa leppoisaa kesäilmaa ja ottamassa muutamia kuvia kuinka jouluna 2009 olimme ulkona t-paidassa ja shortseissa, aurinkolasit nokalla, tottakai!

Rauhallista ja Mukavaa Joulua Teille Kaikille!

*Kirsikka & Jalmari*

NamNam. Meni jo.

Vaikka me on monta kertaa kielletty lähettämästä tänne mitään ruokatervehdyksiä (tietysti oltas oikeesti haluttu sitä ruisleipää!!) niin silti oli yksi ihana lähettänyt meille paketin tänne auringon alle! Joten perutaan kaikki kiellot ja luvataan, että ei suututa, jos lähetätte meille fazeria ja salmiakkia ihan koko rahan edestä. Ei kyllä luvata, että niitä koskaan saadaan, mutta nyt on ainakin suut täynnä suklaata. Tai no, jos pikkasen liiottelin. Eihän niistä ole enää mitään edes jäljellä! Hyvää oli ja kiitokset Porin suuntaan! Sait naurua huulille! :)

*Kirisikka ja Jalamari*

Jos matkalle haluat mennä nyt niin takuulla yllätyt.

Siltä varalta, että jokunen muukin on joskus lähdössä matkalle Ausseihin, ajattelimme kasata muutaman vinkin omakohtaisista kokemuksistamme. Emme välttämättä ole ne kaikkein kokeneimmat ja monipuolisimmat matkaajat tällä mantereella, mutta puoli vuotta on täällä kengurulandiassa jo vilahtanut, joten ehkä meillä jotain kokemuksen syvää rintaääntäkin tässä voi olla.

Aloitetaan matkan suunnittelusta ja valmistelusta. Ensiksikin tarvitset tietenkin voimassa olevan passin, kohtalaisen hammasharjan sekä viisumin Australiaan, tietenkin paljon muutakin, mutta jokainen pakatkoon kapsäkkinsä itse. Viisumin sai hakemalla netin kautta, Jalmari sai sen yhdessä yössä, Kirsikka muutamassa päivässä. Hyvä foorumi on Dundernews josta löysimme paljon tietoa avuksi, mm. linkin viisumin hakuun. Keskustelufoorumilla puolestaan voi lueskella jo pysyvästi Aussilassa asuvien neuvoja ja muiden matkaan lähtevien jännitystiloja. Kannattaa kuitenkin ensin lueskella juttuja ja käyttää haku-toimintoa, sillä myös tällä foorumilla saat muuten vastaukseksi: "Käytä hakua!"

Tärkeä seikka on tietenkin myös lentolippujen hankkiminen mikäli ei aio matkustaa kaarnapurrella tai rahtilaivalla, saati sitten apostolin kyydillä. Itse hankimme lentoliput 5-6 kk ennen matkaa, mutta moni sanoo että hinta saattaa olla halvempi mitä lähempänä ne ostaa, toki paikat koneessa voi myös olla sitten sitä huonommat. Itse otimme matkat Lontoosta, jonne otimme halpalennon, koska vertailimme sen halvemmaksi kuin suorat lennot Helsingistä. Ja mitä enemmän on valmis tekemään välilaskuja ja odottelemaan lentojen välillä, sitä halvemmaksi koko matkan todennäköisesti saa, mutta taas ne istumapaikat ja palvelu koneessa voi olla huonompia.

Suunnitelmia emme kamalasti tehneet tai muutenkaan ottaneet elämää suurempaa stressiä matkasta. Ostimme ison Aussi-kartan ja pari matkaopasta, mm. Lonely Planetin ja Suomalaisen matkaoppaan, sekä Kirsikka lueskeli kevään aikana kirjastoissa eri kaupungeista tietoja, minkä perusteella teimme suuntaviivoja matkaan. Lähinnä päätimme turvallisten tukikohtien sijainnit eli isot kaupungit missä tulisimme todennäköisesti viettämään pidempiä aikoja. Australia on SUURI maa, joten jos kaikki parhaat nähtävyydet ja koko maan eri puolet haluaa nähdä, täytyy olla tuhottamasti aikaa ja omaisuuden verran dollareita.

Talvikuukausina (elikkä Suomen kesän aikaan) kannattaa suunnata Pohjois-Aussilaan, jos lämpöä kaipaa, ja kesää (Suomen talven aikaan) myöten taas valua alaspäin. Lokakuusta eteenpäin ei uimista suositella pohjoisen merissä meduusojen ja muiden takia, mutta alempana se on kai turvallisempaa. Myös näkemämme humpback-valaat uivat paremmille vesille syys-lokakuun jälkeen, jos niistä on kiinnostunut. Yleensä suunnitelmilla on tapana muuttua, kun joku asia ei onnistukaan tai kuulee kesken reissua jostain kiinnostavasta jutusta ja lähtee sen perässä jatkamaan matkaansa. Joka puolelta löytää paljon esitteitä parhaimmista nähtävyyksistä ja luonnollisesti kannattaa myös vaihdella kuulumisia toisten reissaajien ja paikallisten kanssa.

Asuinpaikaksi itse otimme alkuun hotellin aikaerosta toipumiseen pariksi yöksi, sitten menimme reilusti halvempaan hostelliin, joita on joka kaupungeissa useita. Mm. nettisivulta www.hostelworld.com löytää useimmat maailman ja Australian hostellit ja arvosteluita niistä. Isoimmissa kaupungeissa ainakin voi myös asua kimppakämpissä vielä hostelliakin halvemmalla ja mukavammin sekä turvallisemmin. Ilmoituksia on monesti pitkin kaupunkia lyhtypylväissä ja ilmoitustauluilla ja tietenkin internetissä mm. www.easyroommates.com, näistä voit löytää asunnon lyhyeksi tai pitemmäksi aikaa ja säästää paljon rahaa. Omalla kohdallamme asunnot on olleet sitä hienompia, mitä kauemmaksi keskustasta on valmis menemään, mutta keskustassa asuessa säästää taas matkakuluissa.

Työasioita miettiessä kannattaa miettiä mitä töitä haluaa ja on valmis tekemään. Tietyille ammattiryhmille löytyy varmasti aina töitä, vaikka olisit kuinka reppureissaaja ja tiettyihin työtehtäviin et pääse lyhyellä viisumilla ollenkaan, ainakaan ilman suhteita. Sen mitä itse olemme työmarkkinoihin tutustuneet, tarjoilijoita ja muuta ravintolahenkilökuntaa haetaan koko ajan, samoin hoitoalalla on näkynyt runsaasti paikkoja auki. Tietenkin keittiöapulaisen töitä sekä siivoushommia löytynee, mutta paljon peräänkuuluttavat täällä työkokemuksta, eli ns. oman alan hommiin kannattaa hakeutua mikäli sellaista on tarjolla. Esimerkkinä kuitenkin Jalmarin epäonnistuminen; kaupan alan esimiehelle ei löytynyt oman alan töitä, koska Work & Holiday viisumi nähtiin liian rajoittavana tekijänä.

Etukäteen on hyvä tehdä CV tai Resume englanniksi ja pyytää Suomesta ainakin kaksi suosittelijaa, jotka pystyvät englanniksi vastaamaan puhelimeen tai sähköpostiin. Tuskin kuitenkaan puhelimitse Suomeen asti häiritsevät. Eikä varmaan heti kannata kertoa, ettei aio viihtyä töissä kuukautta pidempään vaan mieluummin kehua vuolaasti kaunista kaupunkia ja kertoa kuinka taitaa jäädä tänne ikuisiksi ajoiksi ;-) Kannattaa harkita ylipäätään töihin menemistä, jos on reissussa vain muutaman kuukauden. Itse nautimme täällä olosta eniten vain lomalaisena, mutta töihin meneminen oli näin pitkällä reissulla pakollinen juttu. Säästimme kuitenkin parin vuoden ajan niin paljon rahaa, kun suinkin pystyimme, jotta pääosa matkasta sujuisi vain rentoutumalla ja nähtävyyksistä nauttimalla. Töissä on kuitenkin oppinut paremmin englantia, tutustunut ihmisiin ja saanut toisenlaista kokemusta, vaikka ei se arki mitään herkkua olekaan, ei edes toisella puolella maapalloa.

Toivottavasti joku sai tästä tietoa omaa matkaansa varten ja repäiskää hihasta, jos haluatte tietää vielä lisää!

*Jalmari ja Kirsikka*