tiistai 15. syyskuuta 2009

Toiveiden tynnyri

Aloimme kirjoittamaan tätä blogia muutamastakin eri syystä kuten matkapäiväkirjaksi itsellemme, kuulumispalstaksi sukulaisille ja ystäville sekä suurelle yleisölle kertoaksemme miltä tuntuu lähteä vieraalle mantereelle vuodeksi seikkailemaan.

Lähiaikoina ajattelimme kuvailla hieman eroja tämän Ossilan ja Finskalandian välillä, mitä siis on meille vastaantullut. Haluaisimmekin, että jokainen kynnelle kykenevä raottaisi sanaisaa arkkuaan, kertoakseen mitä haluaa kuulla. Muutoin tuosta tekstistä tullee ehkä liian monologinen, jos tuollaista termiä voi käyttää.

Me tiedämme teitä lukijoita olevan useita kymmeniä (jos ei jokainen sukulainen ja ystävä kehu lämpimikseen blogiamme), mutta vain kourallinen on antanut minkäänlaista palautetta tai kommenttia jutuistamme. Ja jos asian laita on niin, ettei jaksa lukea yhtään tekstiä loppuun asti vain huomatakseen, että: "ai täällä tekstin alapuolella on tämä kommentoi-toiminto" (painat siis kohdasta x kommenttia!) voi nyt jokainen ihan vuolaasti haukkua tekstimme tylsäksi, kun kerran tämän interaktiivisen toiminnon luullaksemme olemme teille riittävän selkeästi opastaneet.

"Kommentoi nyt!"

Eihän ketään toki voi pakottaa, varsinkaan lankoja pitkin, mutta nyt on tilaisuus vaikuttaa ihan niin kuin kunnallisvaaleissa ikään ja nyt on jokaisella äänioikeus! Sinä voi nyt vaikuttaa tekstin sisältöön! Joskus nimittäin tuntuu että tekstimme ovat aika lailla samasta muotista repäistyjä ;)

HUOMAUTUS! Sinun ei tarvitse laittaa nimeäsi, vaan voit laittaa nimimerkiksi anonyymi, joten unohda suomiujoutesi nyt ja KOMMENTOI!

Eikä siinä vielä kaikki, voit tämän etätehtävän lisäksi kommentoida myös aikaisempia tekstejämme! Kuinka monipuolinen mahdollisuus tämä onkaan, nyt kukaan teistä ei voi vastustaa tätä! :D

*Jalmari ja Kirsikka*

10 kommenttia:

Captain Waldo kirjoitti...

Maksaakos tämä kommentointi mitä..täh
?
He he, no niin totta puhutte/kirjoitatte, että täällä on vain nautittu teidän teksteistä hyvin "hiljaa" eikä annettu mitään palautetta, mutta nyt en kyllä enää voi vastustaa mahdollisuutta kommentoida. Voi tätä internetin hienoutta!!! Ja uskaltakaapas olla ite kirjoittamatta juttuja niin tulen linjoja pitkin sinne...:) Kuulette minusta lisää!!

Anonyymi kirjoitti...

Anteeksi etten ole kirjoittanut mitään. Olen kuitenkin aina ihastuksissani lukiessani teidän tekstejänne. Vaikka matkustatte kaksin niin olen mukananne mielessäni. Näin elävästi kirjoitatte matkastanne. On todella ihanaa että jaksatte reissussanne vielä muistaa meitä että voimme seurata matkaanne.
terveisin Raija

KirsikkaJalmari kirjoitti...

Captain Waldo:
ei tää kovin kallista ole, lasku tulee sitten matkan päätyttyä ;)

Jokainen kommentti kuitenkin kannustaa entistä innokkaammin kirjoittamaan, varsinkin nyt kun on näköjään pientä painetta siihen ;D

Kuulemisiin!

KirsikkaJalmari kirjoitti...

Raija: Ihanaa saada kommentti myös tänne sinulta, ootkin facebookissa ahkerasti tykännyt meidän kuvista :)
Meistä on ollut tosi hauskaa kertoa matkasta blogin muodossa ja sitä paitsi sitten kun palataan, on ihan mahdotonta kertoa tai muistaa kaikkea mitä on tapahtunut! Kukaan ei myöskään jaksa katsoa 10 000 kuvaa kerralla ! heh. Kuten toinen puoli tuossa kirjotti, kaikki kommentit piristää ja saa meidät kirjoittamaan entistä hurjemmin!

Anonyymi kirjoitti...

Pistetään nyt kommenttia kun pyydätte! olen menossa kuukauden päästä talvea pakoon aluksi yksin Australiaan menolippu kädessä ja tulevaisuus avoimena. Mukava lukea erilaisia suomalaisten blogeja heidän omista seikkailuistaan ja sitä kautta saada hyviä vinkkejä. tällä hetkellä tätä blogia seuraan eniten ehkä ajankohtaisuutensa vuoksi:) erityisesti kuvien runsaudesta ja tulee plussaa!

olisi mukava tietää että onko suunnitelmissanne tehdä visiittiä naapureihin esim. uusi-seelanti tai tyynenmeren saarille? :)

KirsikkaJalmari kirjoitti...

Anonyymi:
Noniin, kiitoksia kommenteista ja tervetuloa tänne alapuolelle kuukauden päästä :)

Yksi tarkoituksemme blogille oli myös se, että jos joku muukin on lähdössä tänne reissuun, saattaa hän saada jotain ideaa ja vinkkejä maasta. Toki vain pienen pinnan raapaisun saamme mekin vain aikaan Australian kokemisesta.

Tuossa vertailupostauksessamme (jossain vaiheessa) ajattelimme kertoilla myös lähimaihin matkustelusta ja hinnoista. Paljastetaan nyt, että ainakin Uusi-Seelanti kiinnostaisi enemmän kuin kovasti.

Anonyymi kirjoitti...

APUA!!
Elämä ei voi jatkua täällä Suomen syksyssä ilman Kirsikan ja Jalmarin blogia! Älkää nyt noin pelotelko!!
..ja että teidänkö tekstinne "samasta muotista"...nehän ovat aina yllätyksiä täynnä!!
Sen verran vaativalta tuo kuvan "kovanokka" vaikuttaa, etten minä ainakaan uskaltanut jättää kommentoimatta :D
terv.anonyymi1

KirsikkaJalmari kirjoitti...

Heh, kyllä me kirjotetaan jatkossakin, ihan vaikka kaikkien kiusaksi ;) Ja toivotaan yllätyksiä tästä eteenpäinkin. Varsinkin positiiviset sellaiset on tervetulleita.. nyt uudessa kaupungissa niitä varmasti riittää.

Mukavaa, kun saatiin lukijat vähän hereille siellä!

Kiira kirjoitti...

Moikka :)

Kyllä tätä teidän blogia luetaan koko ajan ! Tai siis ainakin minä luen. Tosin viimeiset puolitoista viikkoa ainakin mun koneella on tökkinyt ja välillä en nää kuin otsikot ja nyt nään kaksi viimeisintä postausta. Joten olen hieman på piha teidän reisun etenemisestä. Viimeksi olitte lähdössä dösällä eteläänpäin.
Mutta minne päädyitte on ainakin mulle nyt arvoitus.

Oikein ihanaa reisun jatkoa ! Omaa kaukokaipuutani lievittää tulevan viikon työseikkailu Espanjassa vaikka onkin jakkupuku - business matka. Plääh

Take care :)

KirsikkaJalmari kirjoitti...

Kiira: Kiitos taas piristävästä kommentistasi. Meidän "ärähdys" olikin vähän enemmän suunnattu sukuja kohti, uskotaan kyllä muiden lukijoiden kommentointiin, mutta haluttiin vähän herätellä "tätejä ja setiä" ;)

Valitettavasti ollaan kuultu samanmoista palautetta blogin toimivuudesta, en sitten tiedä, että johtuuko se meistä vai bloggerista? Hetken kuluttua se on kuitenkin antanut tekstit lukea, vaikka ensin kettuileekin.

Itsekin ollaan oltu tässä kokoajan 1,5-2 viikkoa jäljessä kirjottamisen kanssa, joten ei nytkään olla enää lähimain noita sukellusapajia, mutta koitetaan kuroa välimatkaa kiinni nyt kun vähän asetuttais tässä ensin.

Paljon tsemppiä työseikkailuun, kyllä siitä aina piristyy, vaikka jakkupuvussa reissaiskin, uskoisin? Nauti!

Adios!