Päivää olen humpback.

Hervey Bay johdatti meidät jo kauan odotettuun valaiden katseluun. Monet firmat järjestävät Whale Watching reissuja, itse valitsimme esitteiden perusteella (siis noin vartin mietinnällä) Mikat:n.

Tämä on lainattu Mikat sivustolta, jotta näätte paatin.

Ensin ajelimme ehkä noin 1,5 tuntia keskelle merta Hervey Bayn rannasta ja joku ehti nähdä jo delfiininkin matkalla. Sitten laivan kapteeni/kuuluttaja alkoi höpistä mikkiin tarinoita valaista ja kohta jo huusikin, että tarkkailkaa laivan vasemmalle puolelle, siellä on ensimmäinen kohde tulossa. Ihmiset olivat AIVAN fiiliksissä ja huutelivat, vislasivat ja muuten vaan mekastivat laivan kansilla aina kun valaita näkyi jossain. Me Jalmarin kanssa vähän katteltiin toisiamme, koska ei ehkä olla ihan kaikkein riehuvimpia persoonia. Mutta kyllä se oli ihan mielettömän hienoa nähdä noin isoja eläimiä silmien edessä. Valaat olivat noin 10-15 metrisiä ja uivat siellä täällä veneen ympärillä, ja välillä myös sen ali. Kapteeni huusi mikkiin minne kannatti milloinkin mennä ja veneen kahdessa kerroksessa oli aika vipinää ihmisten säntäillessä reunalta toiselle. Tässä vaiheessa olisi toivonut olevansa pienemmässä paatissa, jotta ensinnäkin olisi nähnyt jotain ja toiseksi ei olisi tarvinut vaihtaa kokoajan puolta toisiin ihmisiin kompuroiden. Paikalla oli myös purjeveneen tyyppisiä aluksia, josta näkee valaat varmaan kaikkein lähimpää, jos ne ihan veneen viereen tulevat. Ja kyllähän ne tuli!
Ollaan varmaan useampi kerta jo hehkutettu sitä, miten hienoa näitä eläimiä on nähdä, mutta en osaa sanoa oliko tämä vielä hienompaa kun koalat, vai yhtä hienoa. Ehkä se valaiden suuruus teki siitä vieläkin ihmeellisempää.


Matkan aikana tarjottiin mennessä kahvit ja keskellä reissua lounas. Arvatenkin lounas paukautettiin juuri siihen väliin, kun valaita oli siellä ja täällä ja kapteeni huusi mikkiin, että tuossa oli 10/10 pisteen hyppy! Onneksi valaat olivat kuitenkin leikkisällä tuulella ja kurkkivat, hyppelivät ja heiluttelivat eviään moneen otteeseen, joten kaikki kyllä ehtivät nähdä jotain. Alussa valaita olikin joka puolella, mutta kuulemma hajaantuivat ja läksimme etsimään uusia apajia lähempää Frazer Islandia.
Liikkeellä oli monia äitejä "pikkuvalaidensa" kanssa, joten kaikenkokoista nisäkästä tuli nähtyä. Vene siiryi pari-kolme kertaa eri paikkaan ja pysähtyi aina kun (ilmeisesti jossain luotaimessa) näkyi liikehdintää.

Goodbye!

Näitä eläviä ehdittiin siis katsella ainakin pari tuntia niiden mennessä välillä kauemmas ja tullessa lähemmäs. Kameran kanssa sai olla kokoajan varuillaan, toisin sanoen silmä linssissä kiinni, jos meinasi kuvan napata. Tuommoinen "muutaman" tuhannen kilon painoinen järkäle hyppää sinänsä aika kepeästi ja nopeasti, joten valmiina oli oltava. Kaiken kukkuraksi et koskaan tiennyt mikä niistä hyppää ja missä, joten täydellisen kuvan metsästys oli aikamoista arvailupeliä. Ehkä teemme vielä joskus toisen reissun näitä hurmureita katsomaan, koska kyllä se niin hienoa oli ja toisaalta valastaulu olisi aika kiva omallakin seinällä :)
Hervey Bayssa valaskausi on heinäkuusta marraskuun alkuun ja sitten valaat siirtyvät eteenpäin saapuen taas seuraavana vuonna uudelleen, ainakin toivottavasti.
Reissuista voit valita itsellesi joko puolipäiväretken ja kunnolla hurahtaneet voivat retkeillä jopa koko päivän. Kapteenimme kertoi, ettei sillä ole väliä lähteekö matkaan aamulla vai iltapäivällä, joten aina pitäisi näkyä jotain ja jos ei näy, saat uuden reissun ilmaiseksi!

Tässä pari videopätkää. VAROITUS: Videokuva on erittäin huonolaatuista ja saattaa aiheuttaa keinuntaa myös omassa päässä. Emme korvaa vahinkoja emmekä mielipahaa. Mutta otamme kernaasti vastaan rahaa kunnon videokameraan!

p.s. Tiesitkö muuten, että valaan aivot ovat seitsemän kertaa painavammat, kuin ihmisen? :) Ei siis ihan tyhmiä kavereita!

ppsssppss. Paluu-kuvanäyttelyssä sit kutsuvieraille parhaat palat ;)

*Kirsikka ja Jalmari*