Maisemajunalla Kurandaa kohti.

Sattuneista syistä kyseisestä viikosta tuli oikein tapahtumaviikko, sillä ajan puutteen vuoksi (heh) piti kahlata useampi Cairnsin ja lähialueen nähtävyys muutamassa päivässä. Babindat jäi taakse ja uutta vettä myllyyn. Vuorossa oli Kuranda, josta oltiin kuultu milloin missäkin, mutta lähinnä kivat kuvat uuden tuttavuuden valokuvakansiossa kiinnostivat sen verran, että haluttiin junakuvia myös omiin arkistoihin.
Kurandaan pääsee omalla autolla, bussilla ja ties millä, mutta me valittiin kulkupeliksi arvokas maisemajuna aidolla vanhan junan kolinalla ja kirskunalla. Käytiin edellisenä päivänä varaamassa liput asemalta ja voidaan rehellisellä suomalaisella rintaäänellä sanoa, että saatiin tämän matkan parasta asiakaspalvelua, joka muuten jatkui aivan koko matkan ajan. Tiskillä palveli kaksi näpsäkkää naista, jotka kyselivät kaikenlaista meistä, Suomesta ja muista kuulumisista samalla kun tulostelivat matkalippuja ja esittelivät Kurandan nähtävyydetkin vielä kaupan päälle. Vinkkasivat meille, että kannattaa tulla klo 9.30 junalla, koska he ovat siellä silloin töissä ja sehän on silloin tietysti se paras juna! Mitäs muutakaan kun puoli kymmeneksi asemalle siis!


Junamatkan oli tarkoitus kestää sen 1h 45 min ja matkaa taitettiin ensin läpi Cairnsin kaupungin siitä siirtyen hiljalleen vehreämmille maille ja vuorten rinteille. Junassa olikin ihana tunnelma, leveät penkit ja pienet ikkunaluukut auki, joista tuuli tuiversi sisään ja tietysti niistä oli myös helpompi kuvata, kun lasit oli nostettu ylös. Maisemat olivat tosi kauniita ja korkealla mentiin, joten pitkälle pystyi tiirailemaan. Reitillä kaiuttimista kuului historiapläjäyksiä ja vinkkejä mistä ikkunasta kannattaa milloinkin katsoa. Juna kulki läpi 15 tunnelin ja hidasti aina erityisten nähtävyyksien kohdalla etanavauhtiin, jotta kaikki ehtivät varmasti vilkaista näkymiä ja sauhuttaa kameraa. Oikea pysähdyskin tehtiin Barron fallsille eli matkan toiselle vesiputoukselle, mutta kuten ennenkin ollaan taidettu mainita, ei kuivalla kaudella kunnon ryöppyjä nähty.


Perillä Kurandassa on kaikenlaista nähtävää lepakoista, perhosnäyttelyyn (eläviä), koaloita maksua vastaan, markkinoita, joista voi ostaa koruja ja muuta tavanomaista turistitavaraa ja sitten on tietysti ihan ilmaisia kävelyreittejä, jos haluaa katsella ympäristöä. Meillä ei perille päästyä pyörinyt mielessä tietenkään muu kun ruoka ja suunnattiinkin aterialle heti ensimmäiseksi. Sinänsä hassua, että valittiin ravintola, jossa takanamme istuneet ruotsalaiset alkoivat haastatella tarjoilijanaista. Nainen sitten jännittyneellä ruotsillaan kertoi mistä on kotoisin ja Nastolastahan se. Naisen tullessa hakemaan astioita meidän pöydästä kiitin suomeksi ja menihän se lievästi sanottuna vähän hämilleen! Sitten alko tietysti tämä suomalaisille perusjuttu "Siis APUA te kuulitte mun kauheeta, noloa ruotsin möngerrystä!!". Noh, paremmin se meni kun allekirjoittaneelta, siis toiselta niistä. Toinen onkin joku ruotsalainen iteki ;)

Tämä huvi olisi maksanut vaivaiset 80d.

Ruokahan ei sitten ollut alkuunkaan oikea valinta ensimmäiseksi tapahtumaksi sillä reissulla, koska sillä on tapana väsyttää. Siihen kun lisätään paahtava aurinko niin meistä oli aika hyvin mehut viety jo ensimmäisen tunnin aikana. Vähän kuitenkin kierreltiin ympyrää, mutta ei me jaksettu maksaa itseämme kipeäksi (noin 16d) siitä, että näkee koalan jossain häkissä tai perhosia, joita näkee täällä ilmaiseksikin. Käveltiin radan toiselle puolelle Kurandan joelle, joka olikin ihan uskomattoman kauniin vihreä. Siellä istuskeltiin ja syötettiin sorsia kunnes junamatka takaisin alkoi. Henkilökunta junassa oli jo aikaisemmastakin kommenista päätellen ihan erinomaista niin meno kuin tulomatkalla. Jaksoivat kyllä hymyillä ja jutella vaikka kuinka ja ottivat jokaisesta seurueesta kuvankin junassa, jos niin halusi. Siitä ei voi tulla kun hyvälle tuulelle!


Kaikenkaikkiaan rehellinen arvio Kurandasta on kuitenkin aika negatiivinen, koska junamatka sinänsä oli mielenkiintoinen ja kiva kokea, mutta kovaan hintaansa nähden nähtävää ja koettavaa oli aivan liian vähän. Pelkkä junamatka edestakaisin maksoi n.60 dollaria, joka on meidän rahapussissa hieman liikaa, jos ei kyseessä ole jokin erityisen hieno juttu. Ollaan kuitenkin ihan tyytyväisiä, että käytiin, mutta ei siellä itse Kurandassa kyllä meidän mielestä mitään ihmeellistä ollut. Söpö pikku kylä, mutta liikaa kaikkea turistijuttua ja rahastuksen makua.

Kuvakansiot silti pullistellen,
*Kirsikka ja Jalmari*