Rantakunnossa.

Koska Cairnsin keskustassa ei ole kunnon uimarantaa, päätettiin lähteä rannalle heti Jalmarin lopetettua työt. Kaikki nähtävyydet oli jäänyt vähemmälle, koska Jalmari oli töissä aamusta iltaan suurinpiirtein ilman vapaapäiviä ja Kirsikka etsi päivät vanhainkoteja ja tuumasi, ettei viitsi yksin lähteä bussiseikkailemaan, kun Jalmarikin varmaan haluaisi jotain nähdä. Eräänä kirkkaana päivänä autojen siivoukseen tuli siis stoppi ja jotain teille ehkä kertoo työpaikan laadusta myös se, että Jalmarin pomo oli myös ottanut lopputilin kaksi päivää aikaisemmin. Jalmari olikin käynyt pieniä keskusteluja siitä, kannattaako itseään työllä tappaa, kun nuori pomo teki 12 tunnin työpäiviä. Ilmeisesti keskustelut olivat poikineet suurempia ajatuksia ja pomo päätti vihdoin kahden vuoden jälkeen jättää hommat sikseen ja nauttia koti-illoista.

Cairnsissa on useempia mahtavan kokoisia hiekkarantoja (tai sitten yksi tosi iso, jolle on vaan annettu monta nimeä..) ja startattiinpa sitten Palm Covea kohti, koska oltiin kuultu se parhaimmaksi rannaksi. Bussimatkat kesti yhteensä sen 1,5 tuntia siitä syystä, että taas kerran kuski tykkäsi kiertää kaikki ojanpohjat ja takapihat, vaikkei ketään sieltä kyytiin tullut eikä poiskaan jäänyt. Kaikki matkustajat olivat menossa rannalle, mitä nyt varusteista pystyi päättelemään. Saavuttiin perille kuitenkin päiväsaikaan, joten aikaa oli muutamia tunteja ennen auringon laskua. Päivät on täällä ihan superlyhyet juuri sen takia, että aurinko painuu taivaanrannan taa jo ennen kuin ehtii kissa sanoa.

Päivän ohjelmaan kuului makoilua rantapyyhkeillä, valokuvaamista, naistenlehtien lukua, Magnumin syömistä, valokuvausta, sinivihreässä meressä uimista ja muuta hassuttelua. Niin ja tietenkin valokuvaamista.Välillä sitä miettii, että jättäisi kameran kotiin, kun ei jaksa aina raahata perässään koko omaisuutta, mutta kummasti päivän aikana kertyy parisataa kuvaa, jos tiedossa on pieni taikka iso retki. Illalla sitten karsitaan suurella kädellä ja julkaisuun menee tietysti vain murto-osa. Palm Cove päivä oli erittäin kaunis ja rentouttava. Myös näkymää ihailevat paikalliset sanoivat meille, että tänään on hieno päivä sillä merikin näyttää erityisen kauniin väriseltä.

Myöhemmin seuraavalla viikolla käytiin vielä kokeilemassa toinenkin ranta, Trinity Beach, josta ei kirjoitettu mainoslehdissä ihan niin ylistävästi, kun edellisestä kohteestamme. Paikan päälle päästiin vähän nopeammin, koska ranta sijaitsee lähempänä keskustaa. Löydettiin rantavedestä frisbee ihan ilmaiseksi ja päätettiin vähän lainata sitä, joten iltapäivä kului urheillen ja rentoutuen. Mitäs sitä rannalla olosta muutakaan voi olettaa?

Trinityllä olikin sitten ihan kunnon aallot seurana ja tuli maisteltua suolavettä ihan röörit tukkoon asti. Kummasti aalto pääsee yllättämään, kun koittaa rauhassa vihellellen uida sammakkoa ja vaipuu haaveisiinsa.Paikallinen Vilmakin nähtiin ja saatiin taas aihetta koti-ikävälle, mutta valitettavasti todetaan heti tähän perään, että liian monta rantaa on vielä näkemättä ja vastahan tässä on vauhtiin päästy ;)

Hiekkaa varpaiden välissä,

*Kirsikka ja Jalmari*